DKT - Dialektinen käyttäytymisterapia yhdistettynä keholliseen työskentelyyn

Kun ihminen käy terapiassa, keskustelu on usein tärkeässä roolissa. Sanoitetaan ajatuksia, tunteita, toimintatapoja ja elämässä tapahtuneita asioita. Mutta joskus pelkkä puhuminen ei tunnu riittävän. Ihminen voi ymmärtää järjellä, miksi jokin tilanne herättää voimakkaan tunnereaktion – ja silti keho käy ylikierroksilla. Sydän hakkaa, hengitys muuttuu, lihakset jännittyvät, mieli täyttyy ajatuksista tai olo muuttuu täysin tyhjäksi ja poissaolevaksi.

Tällöin kehollinen työskentely voi tuoda terapiaan yhden tärkeän näkökulman lisää: mitä kehossa tapahtuu juuri nyt?

Mitä DKT tarkoittaa?

Dialektinen käyttäytymisterapia eli DKT on psykoterapeuttinen hoitomuoto, jossa keskeisiä ovat muun muassa tunnesäätelytaidot, tietoisuustaidot, vuorovaikutustaidot ja vaikeiden tilanteiden kanssa selviytyminen. DKT:ssä ei ole tarkoituksena päästä eroon kaikista vaikeista tunteista. Sen sijaan opetellaan tunnistamaan, mitä itsessä tapahtuu ja miten omiin kokemuksiin voi vastata tavalla, joka auttaa eikä pahenna tilannetta.

Yksi DKT:n keskeisistä ajatuksista on tasapaino hyväksymisen ja muutoksen välillä. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä sellaisenaan. Mutta muutosta on usein vaikea lähteä rakentamaan, jos oma tämänhetkinen kokemus jää kokonaan huomaamatta.

Entä jos keho otetaan mukaan?

Tunteet eivät ole pelkästään ajatuksia. Kun ihminen pelästyy, suuttuu, häpeää tai ahdistuu, myös keho reagoi. Hengitys voi muuttua, syke nousta, vatsassa tuntua jotakin, hartiat jännittyä tai keho valmistautua toimintaan. Joskus kehon reaktio tulee ennen kuin ihminen ehtii edes tunnistaa, mitä hän tuntee.

Siksi kehollisessa työskentelyssä voidaan pysähtyä esimerkiksi kysymysten äärelle:

• Mitä huomaan kehossani juuri nyt?
• Missä kohtaa kehossa tunne tuntuu?
• Onko kehoni jännittynyt vai rento?
• Olenko ylivirittynyt, alivirittynyt vai sellaisessa tilassa, jossa pystyn olemaan yhteydessä itseeni ja ympäristööni?
• Mitä tarvitsen juuri tässä hetkessä?

Tarkoituksena ei ole analysoida kehoa loputtomasti. Tarkoituksena on oppia tunnistamaan omia reaktioita ja löytämään keinoja niiden kanssa toimimiseen.

DKT-taidot voidaan tuoda myös kehon tasolle

Monet DKT:n taidot ovat helposti yhdistettävissä keholliseen työskentelyyn. Esimerkiksi tietoisuustaitoja voidaan harjoitella huomioimalla hengitystä, kehon tuntemuksia, ympäristön ääniä tai jalkojen kontaktia lattiaan. Tunteiden säätelyssä voidaan puolestaan tarkastella sitä, miten vireystila muuttuu ja millaiset konkreettiset keinot auttavat palaamaan tasapainoisempaan tilaan. Myös kriisitilanteissa tarvitaan joskus ensin kehon rauhoittumista ennen kuin ihminen pystyy hyödyntämään kognitiivisia taitojaan.

Tämä ei tarkoita, että kaikki pitäisi tehdä kehollisesti.

Kehollinen työskentely ei korvaa keskustelua tai DKT:n muita menetelmiä. Se voi täydentää niitä. 

Kun ihminen huomaa, mitä hänessä tapahtuu

Kehollisen työskentelyn yksi tärkeä tavoite voi olla oman kokemuksen tunnistaminen.

Esimerkiksi:

”Huomaan, että hartiani ovat aivan korvissa ja puristan leukojani yhteen.”

Se on jo erilaista kuin:

”Olen taas ihan sekaisin.”

Tai:

”Huomaan, että sydän hakkaa ja hengitys on nopeaa. Kehoni taitaa tulkita tämän tilanteen uhkaavaksi.”

Kun kokemukselle löytyy sanoja ja sitä voidaan tarkastella turvallisesti, siihen voi tulla hieman enemmän tilaa.

Ja juuri siinä tilassa voidaan alkaa pohtia:

Mitä teen seuraavaksi?

Kehollinen työskentely ei tarkoita vain hengitysharjoituksia

Kehollisuus ymmärretään joskus liian kapeasti erilaisina hengitys- tai rentoutusharjoituksina. Niitäkin voidaan käyttää, mutta kehollinen työskentely voi olla paljon muutakin.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi:

• kehon tuntemusten havainnointia
• vireystilan tunnistamista
• aistien hyödyntämistä
• liikkeen käyttämistä
• asentojen ja lihasjännityksen huomaamista
• ympäristön havainnointia
• maadoittumista
• kehon rajojen ja tarpeiden tunnistamista
• pysähtymistä ennen toimintaa
• turvallisuuden kokemuksen vahvistamista

sitä, että opetellaan huomaamaan kehon viestejä ilman, että niitä tarvitsee heti muuttaa.

Oleellista ei ole tehdä mahdollisimman paljon harjoituksia.

Oleellisempaa on oppia ymmärtämään: Mitä minussa tapahtuu – ja mitä voin tehdä tämän kokemuksen kanssa?

Kehollisuus tuo DKT:n taitoja lähemmäksi arkea

Taidot eivät ole tarkoitettu vain terapiatapaamisessa käytettäviksi. Niitä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun keskustelu puolison kanssa alkaa kärjistyä, työpäivä kuormittaa, joku sanoo jotain loukkaavaa tai huomaa olevansa taas tekemässä jotakin impulsiivista.

Silloin ei välttämättä ole aikaa analysoida koko tilannetta.

Ensin voi olla tärkeää huomata:

”Nyt minun vireystilani nousi.”

Sen jälkeen voi ottaa pienen tauon.

Tarkistaa, mitä kehossa tapahtuu.

Hengittää.

Katsoa ympärille.

Tuntea jalat lattiaa vasten.

Ja vasta sen jälkeen päättää, mitä tekee.

Tämä on yksi tapa yhdistää tietoisuus, kehon havainnointi ja käyttäytymisen säätely samaan tilanteeseen. 

Keho ei ole ongelma, joka pitää saada hiljaiseksi

Kehollisessa työskentelyssä tavoitteena ei myöskään tarvitse olla se, että keho olisi aina rauhallinen. Vireystilan vaihtelut kuuluvat ihmisyyteen. Joskus keho tarvitsee aktivoitumista. Joskus hidastamista. Joskus lepoa. Joskus liikettä. Joskus yhteyttä toiseen ihmiseen.

Siksi tärkeä kysymys ei välttämättä ole:

”Miten saan kehoni rauhoittumaan?”

Vaan:

”Mitä kehossani tapahtuu ja mitä tämä hetki minulta tarvitsee?”

Tämä näkökulma voi auttaa siirtymään taistelusta oman kokemuksen havainnointiin.

DKT ja kehollinen työskentely – kaksi näkökulmaa samaan ihmiseen

Ihminen ei ole pelkästään ajatuksia. Eikä ihminen ole pelkästään keho. Ajatukset, tunteet, kehon reaktiot, käyttäytyminen ja ympäristö vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Siksi DKT:n taitojen rinnalle voidaan ottaa myös kehollinen näkökulma. Ei siksi, että toinen olisi parempi kuin toinen, vaan siksi, että joskus tarvitaan useampi tapa ymmärtää omaa kokemusta.

Mieli kertoo yhden osan tarinasta.

Keho kertoo toisen.

Kun opimme kuuntelemaan molempia, voimme alkaa nähdä kokonaisuuden paremmin.

Kehollinen työskentely voi olla yksi tapa pysähtyä

Jos olet huomannut, että ymmärrät asioita järjellä mutta kehosi reagoi silti voimakkaasti, voi olla hyödyllistä pysähtyä tarkastelemaan myös kehon viestejä. 

Mitä tapahtuu juuri ennen kuin vireystilasi muuttuu?

Mitä huomaat kehossasi?

Mitä teet silloin?

Ja mikä auttaa sinua palaamaan takaisin tilanteeseen, jossa pystyt ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan tarkoituksenmukaisemmin?

Näitä asioita voi opetella askel kerrallaan.

Kehoa ei tarvitse oppia hallitsemaan. Sitä voi opetella kuuntelemaan.